HYVÄNLAATUINEN ASENTOHUIMAUS

2001/Ari Saarinen tark. 2006

Kymmeniä vuosia on tunnettu hyvänlaatuinen asentohuimaus. Sen synty on paikallistettu melko luotettavasti tasapainoelinten kaarikäytävien ylimääräiseen materiaaliin, joka ehkä irtoaa kaarikäytävien seinämästä, joskus kallovamman provosoimana. Näyttävät muodostavan suurimman osan äkillisistä huimauspotilaista ja diagnoosiin päästään oireiden aikana yleensä ilman kalliita erikoistutkimuksia.

 

Posteriorisen kaarikäytävän oire

Takimmaisen kaarikäytävän oire on ollut alunperin suurimman kinnostuksen aihe. Hallpiken kallistustestillä istuva potilas kaadetaan äkisti pää vuoronperään taakse kummallekin sivulle kallistuneena pitkäkseen ja seurataan viiveen jälkeen ilmaantuvaa silmävärvettä ja usein rajua huimauksen ja pahoinvoinnin kestoa noin minuutin ajan. Toistettaessa vaste heikkenee ja häviääkin. Silmävärve on rotatorinen ja nopea komponentti alempaan korvaan.

Hoitona on Epleyn kehittämä idea. Jokin sopivasti tärisevä laite (sähköparranajokonen, sähköhammasharjan runko-osa) pannaan kallioluun päälle ja potilas käännetään ainakin 4 kertaa hitaammin kuin silmävärve kestää (noin 2 min ajan)oireita provosoineesta suunnasta poispäin 180 astetta. Hoito voidaan toistaa tarvittaessa riittävän monta kertaa.

 

Horisontaalisen kaarikäytävän oire

Horisontaalisen kaarikäytävän huimaus on hitaammin tullut tietoisuuteen. Professori Rahkon kehittämä Walk-Rotate-Walk WRW-testissä potilas kävelee kahdeksikkoa ja kiertyy sisäjalan varassa ympäri käännöskohdissa. Horjahdus toiseen suuntaan paljastaa viallisen kaarikäytävän puolen. Tälle tyypille ei ole vasteen viive eikä väheneminen ominaista

Hoitona käytetään Lempertin käännöstä. Aloitetaan vastakkaiselta, terveeltä puolelta , kun potilas ensin asettunut selälleen puoleksi minuutiksi. Siitä kääntyy terveelle korvalle ja 30 sekunnin jaksoissa kiertyy hitaasti vatsa-asennon kautta sairaalle puolelle ja nousee ylös. Hoito voidaan toistaa esim. parin minuutin välein.

Muista! Tässä tyypissä vestibulaarineuroniitti voi antaa testissä positiivisen tuloksen ja se poissuljetaan muilla keinoin. Esim silmävärve on yleensä tällöin jatkuvaa.

Hyvänlaatuinen asentohuimaus voi joskus olla molemmin puolinen.

 

Entä kolmannen kaarikäytävän oire?

Professori Rahko Tampereella on kehittänyt tähän oman hoitomentelmän

 

 

Epätyypillisissä tapauksissa tarkemmat neurologiset ja korvalääkärin selvittelyt voivat olla aiheellisia

 

 

 Lähteet Fimnetistä

   

D-lehti: Hyvänlaatuisen asentohuimauksen diagnosointi ja hoito perusterveydenhuollossa JOUNI LOHI 2023 - 2027, 18 - 19 / 2002

   

D-lehti: Vaakasuoran kaarikäytävän kanalotitiaasista johtuva asentohuimaus - alidiagnosoitu häiriö Tapani Rahko, Voitto Kotti 633, 6 / 1999, Katsaus

   

D-lehti: Korvaperäinen huimaus - mitä tiedetään, miten hoidetaan? Miikka Peltomaa, Jukka Kokkonen 1812, 18 / 1998, Katsaus

   

SLL: Äkillinen huimaus - syiden ja tutkimusmenetelmien evaluointia TAPANI RAHKO 2985 - 2987, 31 / 2000, Yleiskatsaus

   

SLL: Hyvänlaatuisen asentohuimauksen hoito KYÖSTI LAITAKARI 947, 9 / 1998, Yleiskatsaus